Haitissa kaikki unelmoivat työstä
Haitilainen perheenisä Manes Barthelemy pukee joka ikinen aamu päälleen puhtaan valkean t-paidan, ottaa mukaan siististi tulostetun ansioluettelonsa ja suuntaa väliaikaisleirin toimistoon löytääkseen jonkin vihjeen mahdollisesta työpaikasta.
- Ennen maanjäristystä olin lukion rehtori, saarnasin paikallisessa kirkossa ja johdin köyhiä lapsia auttavaa kansalaisjärjestöä, hän sanoo.
Satojen tuhansien haitilaisten tavoin 38-vuotias Bartholomey menetti paljon enemmän, kuin kotinsa ja toimeentulonsa. Romahtavien talojen myötä Bartholomeyltä katosivat myös kaikki elämän kiintopisteet.
Barthelemyn perheen talo sijaitsi Carrefourissa, joka on yksi kaikkein pahiten järistyksestä kärsineitä alueita. Talo on sittemmin vaihtunut telttaan numero 1C80. 12 neliömetrin teltassa asuu Bartholomeyn lisäksi hänen raskaana oleva vaimonsa Lociana, ja heidän kaksi lastaan: seitsenvuotias Max Andrew ja nelivuotias Kennerhise Ange. Teltta on hyvin askeettisesti sisustettu. Teltassa on vähän vaatteita, muutama keittoastia, ja nippu kultaakin kalliimmiksi muuttuneita valokuvia ajasta, jolloin maailma oli vielä ennallaan.
- Nämä olivat oppilaitani, Barthelemy huokaa osoittaen kuvassa näkyvää rivistöä kauniisti puettuja ja säteilevästi hymyileviä lapsia.
– Minulta ovat ilmansuunnat jotenkin kateissa. En tunne täällä ketään, enkä tiedä kenen puoleen kääntyä.
Perhe menetti maanjäristyksessä kolmikuukautisen poikansa Alainin. Barthelomey hakeutui surusta pois tolaltaan menneen vaimonsa kanssa Turkin Punaisen Puolikuun pystyttämään pieneen telttaleiriin. Sittemmin he vaihtoivat toiseen leiriin, joka oli tulvilta paremmin suojassa.
- Meillä on katto päämme päällä, eikä puhtaasta vedestä ei ole leirillä puutetta. Jokaisen toi-velistan kärjessä on kuitenkin mikä tahansa mielekäs työ, Barthelemy sanoo.
- En halua elää almujen varassa. Käyttövaramme olen toistaiseksi onnistunut lainaamaan hyviltä ystäviltäni. Joka päivä käytän muutaman arvokkaan kolikon läheisessä internet-kahvilassa lähettääkseni ansioluetteloni jokaiselle, jolla arvelen olevan tarjolla ihan mitä työtä tahansa.
Manes Barthelemyn ansioluettelo koostuu kolmesta kauniisti asetellusta sivusta ja elegantista lähetekirjelmästä, jossa hän pyytää vastaanottajaa ystävällisesti harkitsemaan palkkaamis-taan. Toistaiseksi onni ei ole ollut myötä, mutta joka aamu Manes nousee teltassaan ylös, pukee päälleen puhtaan t-paidan, ja yrittää uudelleen toivoaan menettämättä.
Kauhea nälkä
Haitissa 12. tammikuuta sattunut voimakas maanjäristys tuhosi maan pääkaupungin Port-au-Princen maan tasalle. Maanjäristyksessä kuoli lähes 200 000 ihmistä ja arviolta noin miljoona ihmistä joutuin jättämään kotinsa. Kotien lisäksi maanjäristys runteli ihmisten pellot, työvälineet ja työpaikat – heidän elinkeinonsa.
Viime syksyn Operaatio Nälkäpäivänä kerättyjen varojen ansiosta Suomen Punainen Risti oli heti valmiina auttamaan. Haitiin lähetettiin välittömästi liikkuva klinikka henkilökuntineen. Sitä seurasivat suomalais-saksalainen kenttäsairaala, sekä Suomen Punaisen Ristin historian suurin avustustarvikelähetys.
Katastrofeihin varautuminen ja nopea hätäapu on Punaisen Ristin perustyötä joka puolella maailmaa. Hätätilanteen jälkeen ihmisiä autetaan saamaan tuhoutuneet elinkeinonsa takaisin, jotta elämä voisi taas jatkua. Se kaikki on mahdollista Operaatio Nälkäpäivän ansiosta.
Teksti: Claire Doole, IFRC
Käännös: Pekka Reinikainen
Kuvat: Jose Manuel Jimenez, IFRC ja Talia Frenkel / American Red Cross
