Lapset ja sota

Kansainvälisiä säädöksiä lasten suojelemiseksi sodan aikana on laadittu jo viime vuosisadan alusta asti. Aseellisen selkkauksen keskellä elävien lasten arkipäivä on yksityiskohtaisista määräyksistä huolimatta erittäin haasteellista.

Lapset ovat sodan oikeussäännöissä erityisen suojelun kohteena. Punainen Risti pyrkii vastaamaan lasten tarpeisiin sodan keskellä ja sen päätyttyä.

Lapset sodan uhreina

Sota estää lapsen oikeuden normaaliin elämään: perheen turvaan, kasvuun, leikkiin ja oppimiseen. Lapset saattavat joutua todistamaan tai jopa itse suorittamaan julmuuksia, jotka kohdistuvat heidän vanhempiinsa tai perheenjäseniinsä. He ovat usein pakotettuja pakenemaan tai joutuvat värvätyiksi mukaan aseelliseen toimintaan.

On aiheellista kysyä, suojelevatko humanitaarinen oikeus ja sodan oikeussäännöt lapsia riittävästi. Ongelman ydin ei kuitenkaan ole sääntöjen riittämättömyys, vaan pikemminkin jo olemassa olevien sääntöjen riittämätön toimeenpano. Siksi Punainen Risti pyrkii edistämään sääntöjen noudattamista kattavasti koko yhteiskunnassa.

Lapset erityisen suojelun kohteena humanitaarisessa oikeudessa

Siviilien yleisen suojelun lisäksi sodan oikeussäännöt sisältävät joukon säännöksiä, jotka takaavat lapsille erityissuojelua. Lapset eivät menetä suojeltua asemaansa, vaikka he osallistuisivat taisteluihin.

Geneven IV sopimus, lisäpöytäkirjat ja tapaoikeus säätävät muun muassa lasten erityisestä huollosta, identifioinnista, perheiden yhdistämisestä ja pidätettyjen lasten kohtelusta. Erityisen suojelun periaate soveltuu myös valtioiden sisäisiin selkkauksiin.

Lasten osallistuminen vihollisuuksiin

Lasten osallistuminen sotatoimiin on muodostunut ongelmaksi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Lapsia käytetään pääsääntöisesti avustavissa tehtävissä, mutta myös taisteluissa.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa vuodelta 1989 lapsiksi katsotaan kaikki alle 18-vuotiaat henkilöt. Sen mukaan lapsen kannalta merkityksellisiä humanitaarisen oikeuden sopimuksia on noudatettava. Sopimus on voimassa lähes maailmanlaajuisesti (196 valtiota) – myös maissa, jotka eivät ole sitoutuneet lisäpöytäkirjoihin.

• I ja II lisäpöytäkirja 1977: alle 15-vuotiaiden lasten värvääminen asevoimiin ja osallistuminen vihollisuuksiin on kielletty.
• Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntö 1988: alle 15-vuotiaiden lasten ottaminen tai värvääminen ja heidän käyttämisensä aktiivisesti vihollisuuksissa on sotarikos.
• Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja 2000: sopimusvaltiot velvoitetaan suojelemaan alle 18-vuotiaita osallistumasta suoranaisesti vihollisuuksiin ja rankaisemaan alaikäisten värväyksestä ja käytöstä.

Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja vangitseminen

Aikuiset, jotka sallivat tai pakottavat lapsen osallistumaan vihollisuuksiin, ovat vastuussa lasten toimista. Toisaalta lapsisotilaat ovat, muiden sotilaiden tavoin, vastuullisia sodan oikeussääntöjen loukkauksista ja he voivat joutua niistä myös oikeudelliseen vastuuseen.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivalta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ulotu henkilöihin, jotka ovat rikoksen väitettynä tapahtuma-ajankohtana olleet alle 18-vuotiaita. Tätä nuorempien teot käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa sen mukaisesti, mikä kussakin maassa on rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja. Esimerkiksi Suomessa ikäraja on 15 vuotta: tekohetkellä tätä nuorempaa lasta ei voida asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

• Kuolemanrangaistuksen langettaminen on kielletty henkilölle, joka oli rikoksen suorittaessaan alle 18-vuotias.
• Lapsen vapauden riistoon on turvauduttava vasta viimeisenä ja lyhytaikaisena keinona.
• Vangittua lasta on pidettävä aikuisista erillään, jollei häntä majoiteta perheensä pariin.
• Sotavangin asemassa olevat lapset nauttivat sotavankien suojaa, eikä heitä siten voida syyttää vihollisuuksiin osallistumisesta.
• Vastapuolen valtaan joutuneet lapset ovat aina erityissuojeluun riippumatta siitä, katsotaanko heidät sotavangeiksi.

Miten lapset joutuvat mukaan aseelliseen toimintaan?

Useita kymmeniä tuhansia lapsia palvelee valtioiden asevoimissa ja sotilaallisissa ryhmissä.

• Liittyminen asevoimiin tai aseellisiin ryhmiin on lapselle keino hankkia suojelua ja sosiaalista arvoa.
• Lapsia kaapataan vanhemmiltaan.
• Lasten pakkovärväystä käytetään terrorismin ja kiristyksen keinona.
• Lapsia on helppo manipuoloida.
• Lapset eivät ymmärrä vaaroja, eivätkä täysin erota oikeaa väärästä.
• Lapsisotilaiden kustannukset ovat alhaisia.
• Aseteknologia mahdollistaa lasten osallistumisen.

Lapsisotilaiden kuntoutus

Lapsisotilaiden sodanjälkeinen kotiuttaminen ja jälleensopeuttaminen ovat avainasemassa väkivallan repimien yhteisöjen uudelleenrakentamisessa.

On huomioitava, että:

• lapsella muodostuu helposti riippuvuussuhde hyväksikäyttäjiinsä ja irtautuminen heistä on vaikeaa
• lapsisotilas kärsii usein ruumiillisista, psykologisista ja sosiaalisista haavoista
• paluu kotiyhteisöön voi olla taloudellisesti vaikeaa
• apset ovat saattaneet osallistua julmuuksiin yhteisöään tai perhettään kohtaan
• entisiä lapsisotilaita ei välttämättä hyväksytä takaisin yhteisön jäseniksi
• sota on usein romuttanut koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmät.

Punainen Risti auttaa sodan uhreiksi joutuneita lapsia

Vaikka Punaisen Ristin liike toimii tasapuolisesti auttaakseen kaikkia aseellisen selkkauksen uhreja, lapsilla on kuitenkin erityisiä tarpeita, joihin Punainen Risti pyrkii vastaamaan.

• Punainen Risti rekisteröi vuosittain tuhansia ilman vanhempiaan olevia lapsia, joista osa on entisiä lapsisotilaita. Punainen Risti pyrkii löytämään alaikäisten omaiset ja yhdistämään erilleen joutuneet perheet.
• Punainen Risti lähestyy säännöllisesti taistelevia ryhmiä, viranomaisia ja asevoimia ja muistuttaa heitä velvollisuuksista ja lapsisotilaiden värväyksen kiellosta.
• Punainen Risti vierailee konflikteissa vapautensa menettäneiden alaikäisten luona vankiloissa.
• Punainen Risti valvoo vapautensa menettäneiden lasten oloja ja oikeuksia. Se puuttuu asiaan esimerkiksi, jos pidätetty on liian nuori, tuomittu kuolemaan tai lasta pidetään pitkään laittomasti säilössä.
• Humanitaarisessa avustustoiminnassa lasten erityistarpeet otetaan huomioon jakamalla lisäravintoa, koulutusmateriaalia ja äitiyspakkauksia.
• Punainen Risti tarjoaa psykologista tukea, jälleenrakentaa kouluja ja huolehtii äitien ja lasten erityisterveydenhoidosta.

Jos sinulla on kysyttävää humanitaarisesta oikeudesta tai tarvitset asiantuntijalausuntoa, otathan meihin yhteyttä: humanitaarinenoikeus(at)punainenristi.fi
vaihde: 020 701 2000 (arkisin klo 8.30–16.00)